Toimintamalli näyttää vastaavan nuorten tarpeita

Toimintamalli vastaa yhteistyökumppanien tarpeita hyvin ja nuorten tarpeita kohtalaisen hyvin. Ohjelma näyttää toimivan paremmin yhdeksäsluokkalaisten parissa kuin kuudesluokkalaisten ja siitä saavat enemmän irti tytöt kuin pojat.

Vuoden syksyllä 2014 palautteen antaneista oppilaista (N781) 74% oli sitä mieltä että paikalliset järjestelyt olivat onnistuneet. Vain 6% mielestä toteutus oli paikkakunnalla epäonnistunut. Viidennes oppilaista ei osannut sanoa oliko toteutus onnistunut vai ei.

Kysymykseen käsiteltiinkö seikkailussa sinun elämääsi liittyviä asioita? (N781)

• 6.-lk. 34% kyllä ja 25% ei
• 7.-lk. 52% kyllä ja 27% ei,
• 8.-lk. 46% kyllä ja 21% ei
• 9.-lk. 43% kyllä ja 16% ei

Loput eivät osanneet sanoa.

Oppilaan ikä ja toteutuksen onnistuminen vaikuttaa kokemukseen. Ohjelma näyttäisi oppilaiden näkemyksen mukaan sopivan paremmin 9.-lk. oppilaille kuin 6.-lk. oppilaille.

Seikkailu herättää ajatuksia

• ”Minusta tuntuu ettei siinä oikein ollut mitään niille ihmisille, joilla ei ole mitään ongelmia elämänsä kanssa ja on hyvä itsetunto.” (8.-lk tyttö)
• ”Sain tilaisuuden ihan kunnolla miettiä elämääni ja millainen arvo minulla on muille. Ei siellä oikeastaan ollut puutteita.” (8.-lk tyttö)
• ”Se pitkä käytävä, joka kuviteltiin joeksi, toi mieleeni vasta kuolleen veljeni ja mitä tulevaisuudessa voisi vielä tapahtua parempaa, kuin nyt lähiaikoina on tapahtunut.” (7.-lk tyttö)
• ”Esimerkiksi paineiden huoneessa niin minullakin on välillä paineita ja sillalla tajusin itse että minäkin voin olla aarre.” (7.-lk tyttö)
• ”Ehkä puuttui se jos on kiusattu. Siihen rohkeutta, ettei jää kiusaamisen alle ja sitten että jos on kiusannut niin sille opettaa että sitä ei sais tehä ! Hyviä oli että itse on aarre!” (6.-lk tyttö)
• ”Kohdassa, jossa istuttiin tuolilla ja laitettiin silmät kiinni, minusta tuntui, kun olisin ollut reissussa perheeni kanssa.” (7.-lk poika)
• ”Se peili juttu, en muista oikee kunnol mitä siin tapahtu, mut se pisti miettimään.” (9.-lk poika)
• "Vittu mitä paskaa" (6.-lk. poika)
• ”Olisin odottanut enemmän itsensä pohdiskeluun liittyviä tehtäviä. ''Elämän portaat'' ja ''Peili'' olivat  esimerkiksi itseäni koskettavia ja minulle tärkeitä tehtäviä.” (9.-lk tyttö)
• Eniten liittymäpintaa seikkailussa oli tulevaisuuteen, unelmiin, itsetunte-mukseen ja itseluottamukseen liittyen. Urheiluhalliharjoitteesta löydettiin yhtymäkohtia omaan elämään. "Sain pohtia omaa elämään"i!

Koulun ja nuorisoalan kokemuksia

Palautteen antaneista yhteistyötahojen oppaista (N23) 95% lähtisi toteuttamaan Camera obscuraa uudestaan paikkakunnallaan.

Paikallisen toiminnan onnistumista arvioitiin arviointiin asteikolla 0.00-1.00. Vuoden 2014 tulos oli 0.80. Arviointi sisältää myös oman toiminnan arvioinnin. Kaikki vastaajat arvioivat toiminnan olevan hyödyllistä nuorten näkökulmasta.

Opettajien (N44) mielestä toiminnan järjestelyissä onnistuttiin asteikon 0.00-1.00 mukaan 0.67. Opettajat olivat nuorisoalaa kriittisempiä. Palautteen antaneista opettajista 95% mielestä toiminta tukee koulun päihdekasvatustavoitteita. Neljä viidestä opettajasta aikoo käyttää toimintamallin aineistoa myös myöhemmin.

Toiminnan hyödyllisyydestä

• "Saivat päihteetömyyttä tukevaa tietoa ilman että infoa tyrkytettiin perinteisellä luentomenetelmällä." (Kemiönsaari, opas)
• "Saivat tietoa esim päihtestä ja saivat miettiä omia valintoja tulevaisuudessa ja keskustella asioista." (Jyväskylä, terveydenhuollon opiskelija)
• "Itseluottamuksen kasvu ja positiivinen minäkuva." (Pornainen, srk:n nuorisotyö)
• "Ett annorlunda sätt att lära sig. Bra att de gick genom banan ensamma." (Kemiönsaari, koulun henkilöstöä)
• "Toiminnasta on hyötyä oppilaille ja mietin, voisiko CO:ssa vierailla jo 6.luokkalaiset? Tärkeää on, että oppilaan omat ajatukset lähtevät liikkeelle!" (Kurikka, nuorisotyö)
• "Hieman tuli overkill-olo. Tunteja oli paljon, oppitunteja kului. Oliko kaiken käytetyn ajan arvoinen? Tiedä häntä" (Hämeenkyrö, opettaja)
• "Uskon ja luettuani Ajatusten virta -vastaukset, tiedän, että tapahtumakokonaisuus herätti valtavasti ajatuksia ja laittoi miettimään isoja asioita. Uskon ennaltaehkäisevään vaikutukseen myös vakaasti. (Hämeenkyrö, opettaja)
• "Uskon, että monia nuoria saatiin ajattelemaan sellaisia asioita, joita he eivät välttämättä olisi muuten ajatelleet ja pohtineet. Ja ehkä näissä keskusteluissa pääsi puhumaan sellaisista asioista, mistä itse ei olisi ehkä uskaltanut aloittaa keskustelua." (Jyväskylä, opettaja)

Johtopäätökset ja toimenpidesuunnitelmat

• Äänitteen ja oheistoimintojen sisältöä on kehitettävä. Yhtenäisemmän paikallisia ohjaavan konseptin avulla saadaan vertailukelpoisempaa tietoa onnistumisesta ja samalla toiminta olisi tasalaatuisempaa.
• Pojat on otettava huomioon paremmin äänitteen suunnittelussa, ehkä tehtävä eri äänite 6.-7.-lk. ja 8.-9.-lk. oppilaille ja sukupuolisensitiivisyyttä myös pohdittava tarkemmin.
• Toiminnan liittymistä koulun ja nuorisoalan yhteistyön välineenä osaksi yhteisöllisen oppilashuollon kenttää tulisi ehkä korostaa viestinnässä. Tarkoituksena on motivoida yhteistyöhön, ei tuottaa paikallisille perustoimintaa.
• Vetskari-sovelluksen testaamiseen tarvitaan rahaa. Toiminnalle on kysyntää ja se vastaa nuorten tarpeisiin. Jos avustuspotissa olisi pelivaraa, sen mielellään hyödyntäisimme nuorten hyväksi. Vanhempien ero tarvitsee sanat nuorten maailmassa. Häpeää koetaan liikaa ja turhaan. Meillä olisi hyvät yhteistyöverkostot olemassa, puuttuu vain 60te vuodessa ja 20te kertapanos tekniikan tuottamiseen.
• Nuoren kokemuksen tutkimiseen pitäisi panostaa. Nykyisillä resursseilla se ei ole mahdollista. Olemme keskustelut Karppisen ja Perttulan (kokemuksen tutkimuksen asiantuntijoita) asiasta. Aihe kiinnostaa heitä ja arvioivat sen kiinnostavan myös tutkijoita (tai niiksi opiskelevia). Näennäistä hommaa ei viitsisi teettää, joten siihen tarvittaisiin riihikuivaa. Arvio noin 40+40te/2v. Kokemuksen ymmärtäminen toisi meille tietoa siitä miten ja keihin toiminta eniten vaikuttaa.
• Kustannusvaikuttavuutta meidän tulisi arvioida ja kuvata paremmin, vrt. esim. Heinonen, Väisänen & Hipp.

Toimintamallin arviointi raportti vuosilta 2011-2014 löytyy täältä...

Pete Nieminen ja Ari Inkinen 25.3.2015

Päivitetty 26.6.2015