Kertomuksen rakenne

Kertomuksella on usein kaksi tavoitetta. Toisaalta kertomus pyrkii viihdyttämään ja usein viihteen kautta opettamaan kuulijaa, toisaalta kertomus pyrkii vangitsemaan kuulijansa mielenkiinnon ja huomion tunnelman ja yhteisöllisyyden luomisen avulla. Kertomuksesta tulee siis tehdä kuunneltava ja mielenkiintoinen, mutta samalla myös opetuksen perille menon takaava opetusmenetelmä. On havaittu, että tietynlainen rakenne tukee kertomuksen kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta.[2] Kertomus voidaan jakaa viiteen osaan.

Hyvä kertomus lähtee liikkeelle päähenkilöstä, johon kuulija voi samaistua. Kertomuksen kannalta on myös oleellista, että kuulijalle syntyy selvä kuva päähenkilöstä ja ongelmasta, joka päähenkilöllä on.[3]

Kertomuksen toisessa vaiheessa esitellään vaara, ongelma tai tehtävä, jonka päähenkilö kohtaa. Tehtävän täytyy olla niin vaativa, että se edellyttää ponnisteluja ja niin tärkeä, että sen on pakko onnistua. Tärkeää on pitää pinnalla kysymys: Miten päähenkilölle käy? Ongelmat eivät etene ainoastaan ulkoisella tasolla, vaan muuttuvat myös päähenkilön sisäiseksi kamppailuksi.[4]

Päähenkilön viimeisen ongelman tulee olla valtava kriisi, josta voi vain selviytyä tai sitten tuhoutua. Kriisitilanteessa päähenkilön toiminta saattaa muuttaa kuulijan suhtautumista häneen. Hyvä kertomus pystyy ohjaamaan kuulijan ajatuksia ja tunteita tiettyyn suuntaan.[5]

Kertomuksen käännekohdan vaiheessa saadaan vastaus kysymykseen: Miten päähenkilön käy? Jos kertomuksen tarkoitus on vahvistaa kuulijaa, onnellinen loppu on välttämätön. Onnellinen loppu vahvistaa uskoa ongelmien ratkeamiseen ja kriiseistä selviytyminen vahvistaa siihen tarvittavia ominaisuuksia ja arvoja.[6]

Loppunäytön on tärkeä sekä asia- että tunnesyistä. Syntynyt tunnelataus täytyy purkaa ja johtaa kertomus elämyksellisesti koetun oivaltamiseen ja sisäistämiseen. Kuulijan on tärkeää myös tietää mitä päähenkilölle tapahtuu kriisin ratkaisun jälkeen. Loppunäytös kokoaa yhteen kertomuksen moraalin.[7]

Kertomuksen teemat

Kertomuksen teema eli aihe on se elementti, josta kertomuksen juoni muodostuu ja jonka kautta kuulijan kiinnostus herää (päähenkilöön samaistumisen lisäksi). Useimmat kertomukset voidaan erotella neljään eri teemaan tai nähdä näiden teemojen yhdistelminä. Nämä neljä teemaa; vaara, ongelma ja tehtävä, matka ja muuttuminen ovat tavallaan myös ihmisen elämän perusteemoja.[8] [9]

Vaara -teemaisessa kertomuksessa sankari kohtaa vaaran tai joutuu vaaroille alttiiksi. Vaaran kohtaaminen ja siitä selviytyminen muodostaa kertomuksen kulun ja kaavan. Vaara -teema auttaa etenkin nuorta kuulijaa käsittelemään pelkojaan ja sitä kautta antaa hänelle valmiuksia suoriutua elämän pelottavasti ja vaarallisista tilanteista.[10] [11]

Ongelma -teemaisessa kertomuksessa päähenkilön kohtaama ongelma haastaa myös kuulijansa pohtimaan ongelmaa tai tehtävää. Tämän vuoksi ongelma -teemainen kertomus on älyllisesti hyvin tyydyttävä. Ongelma tai arvoitus voi ratkaisussaan sisältää jonkin elämäntaidollisen tai eettisen opetuksen. Huomionarvoista kuitenkin on, että tehtävä- ja ongelmakertomus tukee ennen muuta kuulijan identiteettiä ja vahvistaa tämän uskoa vaikeista tilanteista selviämiseen. Kertomus antaa kuvan ongelmien elämästä, mutta myös ongelmien ratkaistavuudesta.[12] [13]

Matkakertomuksen jännittävyys syntyy epävarmuudesta: pääseekö päähenkilö perille? Tuntemattomat maisemat ja reitti sekä sen varrella uhkaavat vaarat luovat jännityksen elementit. Matka voi olla uhkaretki tuntemattomaan tai annetun matkan suorittaminen, jolloin matkaan saattaa liittyä päämäärää tärkeämpi sisäinen merkitys. Matka-aihe palvelee samoja kasvun päämääriä kuin muutkin kertomukset, mutta tämän lisäksi se palvelee aivan erityisellä tavalla kuulijan elämänmatkaa ajatellen: se rohkaisee ja auttaa luottamaan siihen, että elämänmatka on tekemisen arvoinen. Kertomusten matkat tehdään usein yksin. Näin ne vahvistavat yksilön itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihinsä.[14] [15]

Joskus koemme, että meidän tulisi muuttua selvitäksemme paremmin elämässä. Muutos, muutoksen vaikeus tai muutoksen vastustaminen ovat myös yleisiä kertomusten teemoja. Muutos voi liittyä esimerkiksi moraalisiin kysymyksiin: valehtelija joutuu syvemmälle valheeseen. Vain arvojen muutos voi tuoda tarvittavan ratkaisun tilanteeseen. Muutos täytyy tapahtua suhteessa itseensä tai ympäristöön. Muutoskertomukset ovat eettisesti ja kasvatuksellisesti erittäin arvokkaita.[16] [17]

Arto Nyman 2011

Lähteet

[2] Luumi 2006, 65

[3] Luumi 2006, 79 – 84

[4] Luumi 2006, 86 – 91

[5] Luumi 2006, 91 – 95

[6] Luumi 2006, 95 – 97

[7] Luumi 2006, 105 – 107

[8] Luumi 1987, 61

[9] Luumi 2006, 111 – 112

[10] Luumi 1987, 62 – 63

[11] Luumi 2006, 112 – 115

[12] Luumi 1987, 65 – 66

[13] Luumi 2006, 118 – 120

[14] Luumi 1987, 68 – 70

[15] Luumi 2006, 122 – 133

[16] Luumi 1987, 76 – 78

[17] Luumi 2006, 135 – 139